lauantai 6. syyskuuta 2014

Leipuri hiivatonsyndrooma

Pari viikkoa taaksepäin pidin pienet kinkerit, jonne halusin mahdollisimman monipuolisesti tarjottavaa, sillä usealla vieraalla sattui olemaan allergioita tai muita ruoka-aineyliherkkyyksiä. Onneksi monet vegaanireseptit on tehty myös allergikoille sopiviksi!
   Suolaisena tarjottavana oli cocktailtikkuja (ei pelkkiä puutikkuja tietenkään lol) sekä ruokaisampaa salaattiaa. Makeaan halusin panostaa, koska sitä tarvitaan juhlissa aina vatsan täydeltä.
Suklaaleipomus sekä avokado-limeraakuus

Toinen oli tuju suklaahippukakku, johon ei tullut lainkaan jauhoja. Taikinan lähtökodat olivat pavut sekä puhtaat kaurahiutaleet.
Toinen kakuista taasen oli raakakakku, joka tunnetusti on kypsentämätön "super terveellinen" herkku. Raakakakkuja on helppo varioida itse, sillä pohja on usein jotain pähkinää ja jotain kuivahedelmää yhdessä ja päällisiksi käyvät marjat, hedelmät tai mössöt. Monet raakakakuista myös pakastetaan ennen tarjoilua, joten niitä on helppo tehdä vaikkapa jo pari päivää ennen partypäivää jos siltä tuntuu.
Kuvan avokado-limeraakakakku oli pehmeä avokadomössötäytteinen ja silti erittäin maukas lätty eikä se pakastusta tarvinnut.
Ja gluteeniherkät vieraatkin saivat syötävää, jea!

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Vegaanin ravintolapäivä vol 2

Ravintolapäivääääääääää!

Kiitos kaikille päivän vegaaniravintoloitsijoille, ilman teitä ravintolapäivät jäisivät hyödyntämättä.
Tässä vähän ruoka-antia:

Päivän aloitus puolenpäivän aikoihin Helsingin karhupuistossa koska Wow Such Vegan Goes Much Meze.
Tarjolla oli:
Ja lautaselle päätyi ystäväiseni kanssa koko setti, jonka jaoimme nätisti suunilleen kahteen osaan:
Mikä plätter, wow! Pisteet erityisesti positiivisesti yllättäneestä punajuurisalaatista sekä erityisen maukkaasta hummuksesta.

Tämän jälkeen suuntasimme Suvilahdenkadulle syömään Vegaaniliiton ja Animalian yhteistyön tuotokseen eli Lettukahvila Paksukaiseen. Siellä oli paljon immeisiä lettuilemassa, ja valitettavasti herkulliset plätyt eteensaatuamme huitasimme ne haaviin ilman kuvia. Hups. Mutta letut olivat tehty kikhernejauhoista ja päällä oli ihania karamellisoituja omenapaloja kera soijavispin. Jatkoon!

Vaikka olimme varsin kylläisiä ja tyytyväisiä päivän ruokailuun, piipahdimme vielä Raw Food Amouriin Suomen Seinen rannalle (eli Hakaniemen rantaan) syömään taivaallisen täyteläisiä Niia'sin terveysraakatryffeleitä. Raakakaakao laittoi ilohormonit hyrräämään, kun loppu ilta menikin sitten hajoillessa erinäisille asioille.
Jaoimme keskenämme chili-suklaa-, vihreätee-, punajuuri- sekä valkosuklaatryffelit.

ps. Ei jäänyt nälkä.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Parasta mättöö

Karmee nälkä ja haluis mättöö? Oli lounasaika taikka yö niin suuntaa Fafa's falafeleille!

Jo hipsterit sen tiesivät, mutta nyt tietää jo monimuukin, että kohtuuhinnalla saa ravitsevaa pikaruokaa. Tosin Fafa'sista ei voi puhua enää kovinkaan pikaruokana, sillä ruuhka-aikoina heidän ravintoloissaan saa odotella omaa annostaan jo tovin. Mutta se on sen arvoista!


Vegaaneille Fafa'silta löytyy pari vaihtoehtoa, muille kasvissyöjille onkin sitten paljon. Eläinten vihaajille löytyy myös kepaplihapitoja.

Lähikuvassa perusfalafel pita ja taustalla perusranet. Fafa'silta saa myös bataattiranskalaisia, jotka on perunatovereitaan parempia (allekirjoittaneen näkökulmasta).

Jos tulit nälkäiseksi niin katso ruokalista netistä ja suuntaa sitten Helsingissä Sörkkään, Iso Roballe tai Kamppiin. Syssymmällä Töölössäkin tullaan nauttimaan falafeleja.
http://www.fafas.fi/

ps. Fafa'silla on myös oma food truck, joten heiltä voi syödä katuruokahäppeningeissä.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

FullyRaw 14 days challenge ja jälkimainingit

Päätin kesäkuun korkkaukseksi ottaa osaa FullyRaw 14 days challengiin, sillä tähän aikaan vuodesta tuoreet vihannekset ovat parhaimmillaan, halvimmillaan sekä kauneimmillaan. Lisäksi olen jos viimeisen neljän vuoden aijan haaveillut aina ajoittain raakaruokaan siirtymisestä, mutta riittävän tietotaidon sekä oman jaksamisen puutteessa olen jättänyt asian sikseen. Tällaiset challengit ovatkin siinä mielessä mahtavia, että niiden aloittamiseen on alhainen kynnys, yleensä joku viisaampi kertoo sinun puolestasi mitä tehdä ja miten. Lisäksi haasteen voi jättää kesken milloin vain ja omaa jatkoa voi miettiä sitten kaiken päätteeksi.
   Raakaruokavalioissakin on suuria eroja. Tämän haasteen vetäjä suosi korkeahiilihydraattista ja vähärasvaista linjaa, joten suurinosa päivän energiasta tuli tuoreista hedelmistä. Lisäksi suosittiin suuria määriä erilaisia vihreitä vihanneksia proteiininlähteinä ja kohtuulliesti pähkinöitä, siemeniä sekä avokadoja rasvanläheteinä.
Hyvin tärkeää oli riittävä varustautuminen, eli jääkaappi täyteen kaikkea hyvää! Ruoka ei saa loppua kesken, eikä aterian jälkeen saa jäädä nälkä. Eli suomeksi sanottuna omaa annoskokoa ei tule rajoittaa, vaan syödään itsensä sopivan kylläiseksi. Suurin osa päivittäisestä energiasta tuli tuoreista kypsistä hedelmistä, ja lounaaksi oli usein suositus nauttia ns. monomeal eli syödä yhtä hedelmälaatua niin että tulee kylläiseksi. Tämä siis tarkoittaa minun tapauksessani esim. kerralla n. 5-6 banaania tai 7-9 nektariinia tai kokonaista vesimelonia. Mahalaukku ei alussa ollut ihan mukana, joten jaoinkin lounaani usein syötäväksi kahdessa erässä. Hedelmien ajaminen smoothieksi helpottaa hommaa, koska silloin vatsa pääsee jatkotyöstämään valmista mössöä. Aamiaiseksi ryystin uein n. 0,5-1 litran smoothien, sillä siten voitti aikaa pureskelussa ja muutenkin vaan se oli aamuisin niin helppo (+ herätti varmaan naapurit).

Illalliseksi oli useimmiten suuuuuuuri salaattiannos. Ja kun sanon suuri, niin uskokaa minua. Salaatin kokoluokka oli sitä, että yleensä sellainen laitetaan tarjolle sukujuhlilla ja rääpiäisiinkin jää vielä syötävää. Siksi ensimmäisenä päivänä jouduin ottamaan parin tunnin aikalisän saadakseni salaatin loppuun. Valmiissa salaattiohjeissa oli maailman herkullisempuia slaatinkastikkeita, joita pystyi kittaamaan salaatinpäälle niin, että sitä riitti jokaiselle puraisulle sekä sai kaapia vielä salaattikulhon pohjalta. Mitä nämä salaatinkastikkeet siis olivat? Usein ne noudattivat kaavaa rasvanlähde+hedelmä+mausteet. Esim. avokadoa, mangoa ja minttua - simppeliä mutta ihanan kermaista!
Tässä raw vegan chilibowl tomaattisella soosilla

Kun otin kuvia kaunniista värikkäistä salaateistani, jätin usein salaatinkastikkeen kaatamatta, sillä rehellisesti sanottuna ne näyttivät ajoittain aika... mielenkiintoisilta. Onneksi tuoksu oli niin hyvä ettei ruokahalu lähtenyt ulkonäön vuoksi.
Ennen soosia.
Soosin jälkeen.
No, mitä jos en sano mitään...

FullyRaw periaatteella oli aika sama kanta kuin muillakin raakaruokasuuntauksilla hedelmien syömiseen jälkkäriksi: ei. Ajatus on, että jos hedelmiä syödään vihannespainoitteisen aterian päätteeksi (joka sisältää hitaasti sulavia aineksia) niin nämä hedelmät alkavat käydä jossain päin suolta, koska eivät pääse suolessa ohittamaan näitä hitaasti sulavia kasviskumppaneitaan. Hedelmät kun sulavat sekä imeytyvät sokeripitoisina aika nopeasti. Siksi siis hedelmiä suositeltiin syötäväksi ainoastaan ennen "sulateltavaa" ruokaa tai sen yhteydessä, ei vasta jälkikäteen. Ja jos illalla teksisi vielä mieli lisää hedelmiä, oli tämä kuulemma merkki siitä ettei niitä oltu syöty riittävästi päivän aikana tai muuten on syöty liian vähän.
   En tiedä onko tälle kaikelle mitään tieteellistä perustaa, mutta ihan mielenkiintoiselta tuo sulatteluväite homma sinällään kuulostaa.

Kaikenkaikkiaan kokemus oli ihan positiivinen, mutta kaikki ei ollut niin "ruusuista" kun oli ehkä kuvitellut aiemmin tästä elämäntyylistä. Tässä kokemani plussat ja miinukset:

PLUSPLUS
+ ei jäänyt nälkä ja energiaa riitti
+ ruoat olivat herkullisia
+ ei tullut sen kalliimmaksi kuin muutoinkaan (huom, nyt kesä)

MIINUSMIINUS
- ilman autoa vaivalloista kantaa niin paljon ruokaa kotiin kerralla eli useita kertoja viikossa kauppaan
- ärtynyt suoli ei kyllä rauhoittunut koska ei huomioi FODMAP-hiilihydraatteja
- tässä suuntauksessa proteiineista voi tulla pulaa jos ei jaksa syödä tarpeeksi vihreitä vihanneksia päivittäin ja lihakset saattavat heikentyä
- jos ei toteuta tarpeeksi suuria annoskokoja eikä syö eri kasviksia riittävän monipuolisesti, voi tulla puutoksia elintärkeistä ravintoaineista

Enpä kuitenkaan taida jatkaa 100% raakailijana, sillä Suomessa se tulee syksyn edetessä äärimmäisen vaivalloiseksi sekä kalliiksi, kenties yksipuoliseksikin jos talous ei anna myöten. Sen sijaan aion pitää ruokavaliossani mukana monipuolisesti erilaisia kauden kasviksia sesongin mukaan vaihdellen - olivat ne sitten kypsiä tai raakoja.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Herkkuvinkki

Vegaanisista herkkublogeista Chocolate Covered Katie on ollut lempparini jo useamman vuoden. Aina kun Katie on postannut uuden reseptin, olen kuolannut näppäimistöni päälle. Ajanpuutteen vuoksi (tai omaa laiskuuttani) en ole leiponut paljoa, mutta taikinakulhoon tarttuessani ovat reseptit lähinnä lähtöisin CCK:lta.

Viimeisin leipomukseni olivat Healthy Chocolate Chip Blondies, joiden resepti on gluteeniton, herkullinen ja makea.
Käyttämäni irtopohjavuoka on sitten tähän leivontaan tarpeeton jos sattuu omistaamaan pienemmän uunipellin.

Suosittelen tutkailemaan neidin reseptiarkistoa. Sopii erityisesti suklaan sekä maapähkinävoin ystäville!

http://chocolatecoveredkatie.com/

torstai 1. toukokuuta 2014

Eating Out: Lontoo vegaanille

Lontoo on varsinainen kulttuurien ilotulitus, minkä ansiosta kenenkään ei pitäisi jäädä nälkäiseksi. Ruokapaikkoja löytyy jokaiseen ruokavalioon sekä makuun sopivaksi.
Tässä omanmielinen vegaanin TOP 3 Lontoon ravintolaa/kahvilaa:

Tämä Camdenin sokkeloista löytynyt helmi on pysnyt omana kahvilasuosikkinani, enkä taida olla ainut. Kaikki tuotteet ovat täysin gluteenittomia sekä vegaanisia. Päivän tarjonta saattaa vaihdella kysynnän sekä leipojien mielen mukaan, mutta yleensä leivonnaisista tarjolla on aina jonkin sortin cookieseja, piiraita, brownieta sekä donitseja. Lisäksi valikoimissa kuumia juomia (teetä, kahveja, kaakaota) sekä vegaanijätskiannoksia.
Jokaiselle jotakin

Kuvassa muskottipähkinäpiiras, maapähkinävoihillocookie sekä supersuklainen donitsi. Kaikki olivat nnnnnnnnnnnnnnnaammmmm. Tarjolla oleva tee on Tea Pigsin ja ilmainen santsikuppi, me likes! Cookies and Scream on myös kohtuuhintainen, juoman ja herkun saa n. 4 punnalla. Launatai-iltapäivällä paikka on takuutäynnä eikä valikoima välttämättä ole kovin kattava, joten viikonloppuna kannattaakin mennä ajoissa paikalle tai ottaa take awaynä - tiskillä vain yksi rivi baarijakkaroita asiakkaille. Onneksi kahvion vieressä on yleinen eväspöytäbaarirakennelma, joten lisätilaa on hollilla.

Huom: menee viiden aikoihin kiinni joten ei iltapalailijoille!
Ekstra: bongaa heavy/alternative julkkiksia Cookies and Screamin ilmoitustaululta, jotka ovat täällä syöneet.

Vantra on vegaani sekä raakaruokaravintola, joka sijaitsee aivan Lontoon keskustassa, turstishoppailukadulla Oxfrod Streetillä. Se toimii myös kahvilana, jossa tarjolla siis ruokien lisäksi kuumia ja kylmiä alkoholittomia juomia sekä supersmoothieta sekä -kakkuja.
   Lounasaikaan paikassa voi ottaa seisovanpöydän yhdelläkäyntikerralla tai santsikerroilla. Menimme ystävieni kanssa paikalle illallisaikaan, ja seisovapöytä oli yhä katettuna, mutta meille sanottiin listalla olevien annosten olevan enää vaihtoehtona. Silti jotkut näyttivät syövän buffetista, vaikka tulivatkin meidän jälkeen eli tiedä siitä sitten...Mutta iltapuolella kannattaa mielestäni ottaa jokatapauksessa menusta tuoreet annokset, sillä buffet on katettu heti ravintolan suulle. Paikan ovi oli kummallinen liukuovi, joka ei ollut automaattinen, ja ravintolan ovesta kulkeneet jättivät sen usein auki. Tämän vuoksi paikkassa oli aika vetoisaa ja buffet ruoat saivat varmaan aimo annoksen Oxfrod Streetin liikenteen pakokaasuja.
   Joka tapauksessa, olimme kaikki tyytyväisiä menuuhun - siinä iski suorastaan valinnanvaikeus. tarjolla kun on vegaania raakaruokaa ja joitakin höyrytettyjä vegaaniannoksia niin alkupaloissa kuin pääruoissakin.
Small dishes

Alkupaloiksi jaoimme raakatacot salsalla, ananaksella ja guacamolella sekä kimchin. Alkupalat olivat isoja, joten suosittelen jakamaan ne seurassa tai tulemaan paikalle tooosi nälkäisenä.
Raw and steamed

Otimme jokainen eri annoksen, jotta voisimme vähän vertailla ja maistella toisiltamme. Edessä ja takana höyrytetyt annokset, toisessa tofua ja qvinoaa, toisessa kurpitsakookoscurrya, ja vasemmalla raaka-avokadowrapit. Lisukkeena höyrytetty täysjyväriisi. Kaikki ruoat maistuivat ihanilta! Lisäksi annokset olivat kauniita, tuli jo vähän gurmeempi fiilis. 
Hintakaan ei ollut hullumpi, illallinen ilman juomia ja jälkkäreitä kustansi n. 17 puntaa. Tässä paikassa poikkeuksellisesti vinkattiin kuitissa jättämään tippiä.

Tibits on ravintolaketju, jonka muut ravintolat ovat Sveitissä, perustajiensa kotimaassa. Tibits tarjoaa erilaisia kasvisruokavaliota seuraaville sekä täysin vegaaneille lämpimiäruokia sekä salaatti-, keitto- ja jälkiruoka-annoksia. Lisäksi paikassa on "food boat" eli seisovapöytä, josta voi kasata annoksensa  ja maksaa sen painon mukaan. Food boat on lounasaikaan 2,40£/100g ja illallisella 2,60£/100g. 
Lontoon Tibitsillä on ajoittain spesiaalipäiviä, ja ystäväni kanssa päätettiin mennä paikalle vegaanipäivänä, kun sellainen sattui hyvin kohdalle. Vegan day koski nimenomaan food boatia, mikä oli erityisen kiva asia.

Seisovassa pöydässä oli lämpimiä- sekä kylmiä ruokia ja kyllä siinä oli taas "kaikkea tahdon maistaa"-henki mukana. Raikkaita salaatteja, pehmeitä juureksia, maukasta tofua, herkullisia papuja, kermaista seitania, pehmeää risottoa... just name it, i got it.
Lisäksi jälkkäripuoli oli edustettuna food boatissa.

Suklaamoussea, creamy toffee budding ja mausteinen intialainen rusinariisi. Jälkkärijuomaksi sopi hyvin hot ginger, home made tietysti. Illallinen juomineen maksoi taas vajaa 17 puntaa.Ja nautinnollista oli!


sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Kevät on vallaton

Keltainen on kevään väri, ja se löytää tiensä minne tahtoo, kuten tässä tapauksessa lautaselle. Ei ihme että pääsiäiseen yhdistyy kieltainen, sillä keväiset narsissit sekä leskenlehdet paistattelevat keltaisina kirkkaassa auringonpaisteessa.

Ei tämä ehkä sesonkiruokaa ole, mutta painalluspehmeäksi kypsynyt mango paloiteltuna kera smoothien saa silmät ja mielen kirkastumaan, jos ei aurinko ole ehtinyt jo niin tehdä. Päälle kun ripottelee vielä viherjauhetta (tässä tapauksessa Leaderin Green Mix oras-/leväjauhetta) niin pääsiäisniittyfiilis on taattu.

Seuraksi sopii tehdä paksua smoothieta. Sekaan suosittelen laittamaan jotain vihreää lehtivihannesta (pinaatti/lehtikaali...), maukkaita hedelmiä (banaani/päärynä/mango...), herkullisia marjoja (mustikka/vadelma/karpalo...) ja kenties jotain lisäbuusteja (macajauhe/vanilja/hunaja...).

Nauti auringonpaisteella tai ilman. Ilonen påskis!


sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Apua, vegaani tulee

Ei pelkästään emännille ja isännille, vaan monesti kasvissyöjille itselleenkin voi olla kiusallista mennä kylään, kun syömisestä tehdään isohko numero. Joskus vieraskoreuden vuoksi joustetaan vegaanilinjasta, ettei vain pahoitettaisi juhlaväen mieltä.

"Ai ei lihaa, munaa tai maitoa?" "Mitä sille voi tarjota?" "Mitä mä voin syödä?" "Ei kai sille jää nälkä?" "Harmittaakohan sitä jos muille tarjotaan tätä ja sille tätä?"

Oikeastaan aivan turhia pelkoja. Vegaaniruoan järjestäminen on aivan yhtä helppoa kuin eläinruoankin. Nykyään kaupassa on yllinkyllin vaihtoehtoisia tuotteita korvaamaan eläinperäisiä. Löytyy soijamaitoa, kauramaitoa, soijajogurttia, tofua, soijatuorejuustoa... Jos juhlakokilla ei ole aiempaa kokemusta kasviperäisten "korvaustuotteiden" käytöstä, tai ei halua ottaa riskiä ruoanlaitossa, voi aina tehdä ruokia, jotka eivät  muutenkaan tarvitse eläintenosia sekaansa. Esimerkkinä tomaattinen vihannespata, uunijuurekset, grillatut herkkusienet ja maissit, vispipuuro sekä hedelmäsalaatti. Kyllä kyläillessä vegaaneille kelpaa pääruoaksi vaikka muille ruokailijoille valmistetut kasvislisukkeetkin, sillä eihän juhlaruokailussa muutkaan vieraat laskeskele proteiinien- tai hivenaineidensaantiaan.

Vegaaniruokailijan kannattaa itse ilmoittaa hyvissä ajoin ruokavaliostaan. Hän voi myös vinkata nettisivusta nimeltä Vegaanituotteet.net , jotta tuoteselosteita ei tarvitse kaupassa syynätä ainakaan eläinkunnan ainesosien takia. Lisäksi vegaani voi osoittaa oma-aloitteisuutta, ja ehdottaa tuovansa jotain vegaanista ruokaa yhteiseksi tarjottavaksi tai jopa ilmoittaa tuovansa omat eväät.


Olin hiljattain synttärijuhlissa, jossa vegaania huomioitiin seuraavasti:


Kun muille oli alkupalaksi tarjolla pieniä leipäsiä kalalla sekä tuorejuustolla päällystettyinä, oli vegaanille vaihtoehtona Linkosuon Chili ruissnäksejä. 

Pääruoka oli kasattu buffetpöydän tavoin "ota mitä tekee mieli"-periaatteella. Erittäin fiskua. Näin on helppo huomioida myös allergiat sekä mahdollisten lasten (tai aikuistenkin) ruokanirsoilut.

Soveltamisesta myös malliesimerkki uunitomaateista. Kun jättää koverretun tomaatin täytteestä juuston pois ja mättää vain pirusti herkkusieniä suolan ja pippurin kanssa, saadaan aikaan meheviä aitoja makuja maidottomasti.

Salaatti on aina hyvä ja terveellinen lisuke. Suolaisten ruokien vastapainoksi on kiva saada jotain makeaa, ja siksi salaatista löytyy vesimelonia, viinirypäleitä sekä mansikoita. Punavihreää raikkautta!


Ja pieniä eläimettömiä lisukkeita oli monia, muun muassa aurinkokuivattujatomaatteja, artisokansydämiä, makeaa maissia, grissinejä, patonkia. Jos näillä ei nälkä lähde, niin seisovastapöydästä saa santsata niin kauan kuin ruokaa riittää!

Jälkkäriksi minulle riittivät viinirypäleet ja alkupalalta ylijääneet ruissipsit teen kera. Muille oli tarjolla vielä juustoja, sacherkakkua, karkkia ja pikkupullia. Tässä vaiheessa emäntä harmitteli, ettei kakku ollut vegaaninen, mutta eihän se mitään haittaa.

Kaiken kaikkiaan olin iloisesti yllättynyt tarjontaan, sillä en odottanut syöväni salaattia kummempaa. Ja sekin olisi minulle riittänyt! Sillä ainahan voi syödä kotiin palattua, jos nälkäiseksi jäisi. Siihen ei kuitenkaan ollut näiden juhlien jälkeen tarvetta.

Ja tietysti emäntää oli mukava huomioida vaivannäöstä: Ekolosta hankittu raakasuklaamulperimarjat käyvät pähkinä ja soija-allergikoillekin.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Punainen taateli on jujube

Taatelit ovat makeita ja herkullisia naposteltavia kuivattuja tai tuoreita hedelmiä, joita saa nykyään lähikaupasta aina orientalmarketteihin saakka. Taateleillakin on eri lajikkeita, ja tänään maistelin Punnitse&Säästä-kaupasta ostamiani kuivattuja jujube- eli punaisia taateleita, joita en muualla ole nähnyt myytävän.


Jujube on erityisesti Aasian maissa viljelty taatelilajike, jota käytetään nyttemmin ympäri maailmaa muunmuassa kansanparanuksessa että välipala tarkoituksessa. Punainen taateli on melko ravintorikas, ja 100 grammaa tätä herkkua sisältää 17% päivittäisestä C-vitamiinin tarpeesta ja 14% raudan tarpeesta. Kiinalainen sekä korealainen lääketiede uskoo jujube taateleiden auttavan stressiin, helpottavan ahdistusta, ja sen sanotaan toimivan myös antibakteerisesti. Antioksidantteja tässä pikkukaverissa varmasti piisaa, joten tuskin kansanparantajat täysin turhaan näitä käyttävät.

Punainen taateli on rakenteeltaan hieman nahkea, paljon kuivemman oloinen kuin monet muut taatelilajikkeet. Maultaan se on miedosti kirpsakka, mutta kuitenkin makea. Jujuben sisällä on kivi, joten ei kannata liian rohkeasti haukata kokonaista taatelia suuhun, vaikka se hyvin sinne mahtuisikin.

Alkuperämaa tälläkin ostoksella Kiina. Tietäen Kiinan teollisuuden saastutuksen, tulee välillä pohdittua, onko Kiinasta tuodut elintarvikkeet turvallisia... Toivon ja luotan siihen, että näitäkin valvotaan, eikä esimerkiksi torjunta-ainemäärät ylitä EU:n asettamia viitearvoja.

Lisää tietoa punaisista taateleista:

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Kaalista sipsiksi

Lehtikaalisipsien mediaseksikkyys on hilliintynyt viimevuotisesta, mutta herkkujen makuarvo ei.

Kaalispseiksi sopii erityisesti lehti- sekä mustakaali, jotka ovat sopivan ohuita rapeutuakseen hyvin uunissa tai kuivurissa. Jos omat sipsiohjeet on kadotettu tai ei enää muista, miten niitä tehtiinkään, niin tässä pientä vinkkiä.

Ota nippu lehtikaalia/mustakaalia ja irrota paksuimmat kohdat lehtiruodista.
Laita uunipellille leivinpaperi ja revi sopivan kokoisia paloja kaalista.
Ripottele kaalinlehtienpäälle päälle hiivahiutaleita ja chilijauhetta.
Paista uunin keskitasossa n.180C asteessa n. 15 minuuttia.
Ota sispit ulos uunista ja syö ne.

Voit myös pyöritellä revittyjä lehtikaalinpalasia parissa ruokalusikallisessa öljyä ennen kuin laitat ne uunipellille. Näin mausteet tarttuvat paremmin ja tulee esiin syvempiä makuja.


sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Mustahini = musta tahini

Tiesittekö, että on olemassa mustia seesaminsiemeniä? Monet tietävätkin jo, varsinkin jos ovat sushin ystäviä, sillä californiarollsit ovat usein pyöritetly niissä.
    Mutta tiesittekö, että on olemassa mustaa seesaminsiementahnaa eli tahinia? Minä en tiennyt, ennen kuin löysin sitä Pür Hyvinvointikaupasta.


Musta tahini siis valmistetaan mustista seesaminsiemenistä. Maultaan se ei juurikaan poikkea vaaleista siemenistä tehdyistä tahineista, mutta toiset kutuvat sitä aromikkaammaksi tai voimakkaammaksi.
   Ravintoarvoltaan mustat seesaminsiemenet pitäisivät olla vaaleita ravinteikkaampia, ainakin Ekolon nettisivujen perusteella. Tein siis pienen vertailutaulukon (per 100g), ja tieto pitikin osin paikkansa:

                        MUSTAT                       VAALEAT
Kalsium           1050 mg                          975mg
Magnesium      345mg                             110mg
Kalium             380mg                             825mg
Fosfori             710mg                             715mg
Natrium           43mg                                45mg
Lähteet. Fineli.fi, Ekolo.fi,  Raw Organic Black Sesame Tahini -pakkauksen  nurtitional analysis.

Magnesium ja kalsium näyttäisi olevan vahvoilla mustilla siemenillä, mutta kaliumin suhteen vaaleat ovat kyllä reilusti voitolla. Kalsiumin suhteen en löytänyt ravintoainetietoa pakkauksen kyljestä, vaan ainoastaan Ekolon sivuilta, hassua.


Tuote on raaka, vegaani eikä sisällä lainkaan lisättyä suolaa. Se on erityisen herkullista omenoiden kanssa, mutta sopii tietysti levitettäväksi leiville, kräkkereille sekä lisättäväksi salaattiin tai ruoanlaittoon.

Ja minä valitsin tämän, koska se on MUSTAA.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Vegaanin ravintolapäivä

Helmikuun 16. päivä oli vuoden 2014 ensimmäinen Ravintolapäivä. Koska tapahtuma on laajentunut parin vuoden sisällä huomattavasti, on valinnanvaraa oikein mukavasti erilaisissa pop up-mättölöissä. Tein itselleni etukäteen listan hyvistä vegaanisista ravintoloista ja sitten vain lähdin syömään!


Aamuni alkoi Howling Pizzeriassa, jonka oli pistänyt pystyyn Luonto-liiton susiryhmä. Ravintolan tuotot laitettiin susien suojeluun eli sai puputtaa hyväksi maksetulla omalla tunnolla. Tarjolla oli erilaisia pizzoja sekä leivoksia ja minä tarrauduin gluteenittomaan hernepesto-pinaattipizzaan. Nam nam, hyväääää. Ja annoskoko oli sopiva, about levinneen reissumiehen luokkaa.


Ja koska skippasin aamupuuron, piti mennä hyvittämään tekoani Elävänravinnon yhdistyksen järkkäämään perinteiseen Raaka Baariin. Tarjonta oli tajuttoman värikäs, monipuolinen ja terveellinen. Tuoretattaripuuro karpalohyveellä ja taatelimarmelaatilla oli kuitenkin puuropuutteeni valinta. Take awaynä nappasin vielä mukaani raakaenergiapatukan sekä lakritsisuklaan.


Ja eikös ollutkin jo lounasaika, kun seuraavaan paikkaan pyrähdin. Fargo goes RAW oli raakaa kirpparimeininkiä Flemarilla. Valikoimissa oli smoothieta, pakuriboolia, raakakakkuja ja kuumia juomia, mutta minun valintani oli raaka"pasta" eli kesäkurpitsasuikaleita cashew sour&cream kastikkeella. Annos oli vetinen, täyteläinen sekä ihan maukas. Ruoan päätteeksi pystyi kurkkia kirpparirompetta ja kuunnella livemusiikkia. Hyvä svengi,


Välipala aika! Hakiksessa ekotavarakupan Ekottimen sekä ompelimo Remaken tiloissa oli Raw Dream Temple, jossa oli tarjolla Niia's Healthy Kitchenin raakaherkkuja sekä  keittoa ja myöskin kesäkurpitsa"pastaa". Valintani oli pieni raakasuklaa-hasselpähkinäfudge Earl Gery teen seurana. Remaken tarjousläjästä löytyi myös urheilutoppi eurolla, ei paha!


Viimeinen syöpöttelyetappini oli Kick-ass Cafe, joka taisteli ruoillaan hyvinvoinnin puolesta. Nyt lusikkani pääsi mättämään niitä raakakakkuja, joita oli matkani varrella näkynyt jo monenmontaa eri sorttia. Porkkana- sekä pekaanisuklaakaramellikakku olivat yhtä hyviä kuin olivat nimensäkin. Juomaksi otin huiman makeaa flunssankarkottajateetä, joka oli maultaan hunajainkivääri.
   Tämä pop-up kahvila oli Helsingin thai boxing clubilla, joka oli panostanut myös päivän ohjelmaan: oli liikunta- sekä terveysaiheisia luentoja sekä mahdollisuus osallistua treeneihin. Noh, pääsin sitten mäiskimään patjaa kamppailuparin ja minun välissä sekä valuttamaan verta rystysistäni ja tietysti tuottamaan kroppaani mustelma-armeijan. Hiki virtasi ja kroppa taisteli, bängbäng. Treenien jälkeen kuuntelin vielä liikuntaravitsemukseen liittyneen luennon.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Seuraavaa ravintolapäivää odotellessa.