tiistai 10. tammikuuta 2017

TOP 10 ja ruokaa

Viime aikoina kumppanini on naureskellut minulle ruokapöydän ääressä. Syynä kuitenkaan ei ole ollut pöytätapani, vaan aterioissani esiintyvät tietyt ruoka-aineet, joita tosiaankin saattaa esiintyä lautasellani useampaan otteeseen viikoon tai päivän aikana. Muutamaan otteeseen esitetty kysymys "onko tuo sun top 5 ruokien listalla?" on saanut minut mietteliääksi. En pysty sanomaan lempiruokiani, mutta pystyisinkö sanomaan lempi ruoanlaittoni tai ruokavalioni ruoka-aineita? Lisäksi top 5 kuulostaa kovin rajoittuneelta, ja olenkin pohtinut, että ehkä kymmenen lempparia jopa pystyisin listaamaan. Vai pystynkö? Siispä katsotaas.

Tässä kymmenen kärjessä -ruoka-aineeni, jotka tuskin on oikeasti mieluisuusjärjestyksessään.


1. KAURAHIUTALEET
 Puuro. Purde. Aamupuuro. Kaurapuuro. Kauris. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja se syntyy kaurahiutaleista. Vaan saahan kaurahiutaleista muutakin tehtyä, sillä leivonta ja letut onnistuvat myös niiden avulla vallan mainiosti. Jossain vaiheessa olin sitä mieltä, että voisin elää pelkällä kaurapuurolla, vaan enpä sentään sitä tehnyt. Monipuolisuus ennen kaikkea. Vaan eipä minua haittaisi, vaikka söisin koko ikäni kaurapuuroa aamiaiseksi.

2. MARJAT
Anteeksi, tämä on nyt vähän laaja ryhmä, mutta kun en kyennyt nimeämään yhtä marjaa ylitse muiden. Lisäksi usein sekoittelen useita eri marjoja keskenään ennen niiden nauttimista. Mansikka, mustikka, puolukka, punaviinimarja, mustaviinimarja, karviainen ja hilla ovat varsin herkullisia noin muutamat mainitakseni. Ja minulle maistuvat marjat tuoreina, pakastettuina, kuivattuina tai jauhettuina. Hillot ja mehut puolestaan ovat vähemmän mieluisia marjajalosteita, joita ei tule syötyä kuin satunnaisesti. Mutta siis, marjat sopivat hyvin puuroon (ai todellako?), soija- ja kaurajogurttien joukkoon, pehmelöihin sekä banaanipehmiksiin.

3. BANAANI
Banaani ei ole ehkä kotimaisin ruokavalinta, vaan en voi itselleni mitään. Ennen vihasin näitä hedelmiä, sillä ne muussaantuivat niin herkästi sekä sisälsivät sisälsivät mielestäni liikaa energiaa siihen nähden että ovat hedelmiä. Vaan onpas ajat muuttuneet. Banaanit ovat herkullisia siltään, mutta mieluusti laitan niitä puuron tai kasvijogurtin joukkoon. Tai sitten teen niistä lemppari mössöjäni eli pehmelöä tai banaanipehmistä. Ai että! Ja mielestäni banaanit ovat parhaimmillaan, kun niiden pintaan on alkanut ilmestyä ruskeita pilkkuja. Ei vihreitä banaaneja minulle kiitos. Eihän ne edes mössöönny.

4. HERNEET
Herneet ovat huippuruokaa. Niitä on ihana napostella kesäisin tuoreina suoraan herneenpaloista, ja silloin kun niitä ei saa, syön pakasteherneitä. Tähän poikaystäväni on väittänyt minun kehittäneen spesiaaliruokalajin eli hernekupin. Tämän valmistus on helppoa: ota iso mikron kestävä keraaminen teekuppi ja kaada sinne puolet pienestä kotimaisesta pakastehernepussista ja laita se mikroon täydelle teholle vähän reiluksi minuutiksi, anna jäähtyä puhalluksien verran ja nauti suoraan kupista teelusikalla. Herneellistä.

5. PARSAKAALI
Olen aina arvostanut parsakaalia. Jo pienenä tykkäsin parsakaalista, jolloin halusin sen joko parsakaaligratiinin muodossa tai höyrytettynä. Nykyään höyrytetty parsakaali on parhainta, vaan menee se toisinaan raakanakin, jos on kotimaisen parsiksen sesonki. Harvoin tulee laitettua parsakaalia esimerkiksi sosekeittojen sekaan, sillä sinnehän se vain hukkuisi, jolloin maku ja rakenne menisisvät hukkaan! Tai sitten ei. Mutta höyrytetty vaan on parasta.

6. PERUNA
Peruna on minun mielestäni turhan usein mollattu ruoka-aine. Kiitokset vain rakkaalle opiskelukaverilleni, joka herätti minut perunatodellisuuteen. Tämä juurekseksikin erheellisesti väitetty koisokasvin mukula ei maistu raakana, mutta on ruoanlaitossa monipuolinen raaka-aine. Peruna on ihan mukavan kuitupitoinen, jos sen nauttii kuorineen ja jos sen syö viileämpänä, jolloin siihen muodostuu resistenttiä tärkkelystä tärkkelyksen uudelleenkiteytyessä. Lisäksi peruna sisältää yllättävän kivasti C-vitamiinia, mutta tietysti talvella varastoinnin takia vähemmän kuin kesäisin tai syksyisin. Vihreitä perunoita ei saa syödä, sillä niissä on runsaasti solaniini nimistä myrkkyä, mikä ei pesemällä tai keittämällä lähde minnekään. Perunaa tykkään syödä muun muassa keitettynä, eri tavoin uunissa laiettuna sekä ruokien sekaan valmistettuna. Ja minun ei-niin-salainen paheeni on kylmän keitetyn perunan nauttiminen sellaisenaan tai pienen mausteen tai dipin kera. Peruna on kuningas.


7. PORKKANA
Popsi popsi porkkanaa, rakkautta siihen se vahvistaa. Porkkana on ihanan rouskuvaa, vaan ei kuitenkaan liian kovaa. Se on kivan väristä, ja se on hyvää niin raakana kuin kypsennettynäkin. Se toimii muun muassa paloiteltuna, raastettuna, höyrytettynä, keitettynä, soseutettuna sekä paahdettuna. Sitä on ihana dippailla hummukseen tai muuhun kasvimössödippiin. Hyvin pestynä ja kuorittuna porkkanaa uskaltaa ottaa evääksikin, vaikka sitä joutuisikin säilyttämään tovin jos toisenkin vähän lämpimmämmässä. Jossain vaiheessa söin porkkanaa niin paljon, että ihoni alkoi muuttua vähän turhankin oranssiksi. Nykyään porkkanaa kuluu kohtuullisemmin.

8. NYHTÖKAURA
Kun kuulin vuonna 2015, että kotimainen kasviproteiinivalmiste kaurasta oli kehitteillä, en olisi malttanut pysyä nahoissani. Ja kun sitten keväällä 2016 sain ensimmäiset maistiaiset Gold&Green Foodsin keksinnöstä, olin myyty. Kyllä, minä olen kuulunut niihin ihmisiin, jotka ovat kytänneet Nyhtökauratutkan Facebook-ryhmässä nyhtökauran toimitusaikoja sekä -paikkoja. Olen myös röyhkeästi jäänyt kotiin nukkumaan, kun olen lähettänyt poikaystäväni lauantaiaamuna Prismaan heti aukeamisaikana nyhtämään tätä kultaista kauraa kaupan hyllyltä. Olen myös iloinnut, kun olen kuullut tuotantomäärien kasvavan, jolloin tiedän saavani tuotetta entistäkin useammin ja entistäkin helpommin, kuhan maltan odottaa. Nyhtökaura nude, tai kumpi vain maustetuista versioista, on parasta siltään. Olen syönyt sitä kylmänä suoraan rasiasta tai tarjoillut sen lämmittämisen jälkeen. Mutta onhan se kieltämättä mahtavaa myös ruokien seassa. Ja olen minä ravintoloissakin käynyt nyhtökaura-annoksia maistelemassa.

9. PAVUT
Anteeksi, tykkään monista pavuista, enkä taaskaan pystynyt määrittelemään lempi papuani, Käytän paljon papusekoituksia, joten tuskin on ihme, etten kykene sieltä sitä parhainta papulajiketta erottelemaan. Eri ruokien kanssa sopivat erilaiset pavut, kuten härkäpavut salaateissa, kidneypavut tulisissa tomaattikastikkeissa, mustapavut riisiruokien seassa ja isot valkoiset pavut välimerellisissä tunnelmissa. Pavut maistuvat keitettyinä myös ihan sellaisinaan ja niitä onkin ihana napostella. 

10. OMENAT
Omeniin minulla on varsinainen viha-rakkaussuhde. Olin jossain vaiheessa omenapannassa, sillä ärtyneensuolenoireyhtymääni ei auttanut useita kertoja päivän aikana nautitut omena-annokset, vieläpä päivittäin. Lisäksi liian happamat omenat saavat hampaani erittäin ilkeiksi, jolloin hampaiden vihlonta voi jatkua muutaman päivänkin happaman omenayksilön syömisen jälkeen. Vaan omenat ovat silti ihanan raikkaita ja rouskuvia (nämäkin rouskuvat!), Omenia on lisäksi niin montaa eri lajiketta, ja kaikki maistuvat erilaisilta. Ja kotimaiset omenat ne syksyn tullen vasta ihania onkin. Ja omena-kanelipuuro tietysti maistuu, kuin myös omenat ja kaneli soija- tai kaurajogurtin kanssa. 


Sain kuin sainkin ruoka-aineta listalleni. Ja kyllä, järjestys on enempi suuntaa-antava kuin absoluuttinen, ja lista edustaakin tämän hetkisiä mieltymyksiäni. 
Tässä vaiheessa pää lyö kuitenkin tyhjää. Unohdinko jonkin ruoan? Onko ne kymmeen huippuruoka-ainetta oikeasti nämä? Ehkei sillä ole niin väliä, sillä näitä minä syön usein ja näistä minä nautin joka kerta, kun niitä suuhuni pistän.


maanantai 17. lokakuuta 2016

Vegaani voi urheilla

Iloitsen sipsikaljaveganismin riemuvoitosta, kun vegaanius on lähestynyt taviselämää ituhippeily- ja kettutyttöilyverhojen takaa. Onhan se hienoa, että on viimeinkin tajuttu, että vegaaneja, veganismista kiinnostuneita, fleksaajia ja ihan perus mattimaijameikäläisiä voi kiinnostaa nauttia kasviksia myös einesmuodossa stressaamatta liikaa ravintosisällöstä. Vaan entäs ne vegaanit joille kyllä einekset ja herkutkin maistuisi, mutta kiinnostaisi myös eläinten hyvinvoinnin lisäksi omakin?

Viimein on Suomessakin noussut pintaan kutkuttavia uutisia vegaanielämäntapojen toisenlaiselta näkökannalta, kun joku muisti sanoa ääneen, että vegaanitkin kuntoilevat. Kiitos siitä näyttelijä Antti Launoselle, joka on saanut vegaaniruheilijan ääntä tuotua kuulolle kertomalla, että kyllä se rauta nousee kasvivoimallakin.

Minä olen tupannut olemaan sellainen, ehkä hieman ärsyttäväkin, terveystietoinen vegaani. Haluan, että ruokavalioni vaikuttaisi sekä eläinten että omaan hyvinvointiini. Vasta vegaanina oikeastaan uskalsin aloittaa aktiivisemman elämän, tarkoittaen liikunnan lisäämistä elintapoihini. Ja uskallus ottaa ne liikkuvat askeleet ovat tulleet löytämieni inspiraattorien myötä. Useat vegaaniurheilijat ovat  todellakin toimineet innoittajina oman kuntoni kohentamiselle, ja tuoneet varmuutta, että kyllä minullakin on lihaksia, jotka voivat vieläpä vahvistua ja kasvaakin. Haluankin esitellä omat fitness elämäntapaan innoittaneet vegaanit, joita aktiivisesti seuraan sosiaalisen median puolella.


Crissi Carvalho alias Vegan Fitness Model on reilu 40-vuotias australialainen bikini fitness kisaaja. Hänelle vegaanifitness ei ole pelkästään harrastus, vaan myös elämäntapa sekä työ. Crissi tarjoaa asiakkailleen muun muassa vegaani personal training -paketteja aina ruokavalio-ohjeista bikini fitness valmennukseen. Itse kokeilin viime kesänä Vegan Finess Bronze pakettia, ja olin tyytyväinen jokaiseen päivään räätälöiyjen ohjeitteni kanssa.
Tänä vuonna Crissi on kilpaillut non-stoppina ja menestynyt kilpailuissa varsin hyvin kärkisijoille.
Crissin kotisivut:
http://veganfitnessmodel.com/
https://www.instagram.com/veganfitnessmodel/

Rob alias Vegan Physique on videobloggaaja Briteistä. Hänen videonsa ovat viihdyttäviä ja aina täynnä asiaa, lisäksi Robin ääntä on mielestäni varsin miellyttävä kuunnella! Rob tekee opiskelunsa oheessa ravinto- ja treenivalmennusta.
Robin (Vegan Physique) kanava sekä koisivut:
https://www.youtube.com/channel/UC6FtBjNlqu2wNAH87Qj1UVA
http://www.veganphysique.co.uk/



Therese Vestberg on ruotsalainen fitness harrastaja ja personal trainer, joka kisasi viime kesänä ensäimmäistä kertaa bikini fitnessissä. Tessin Instagram on täynnä positiivista energiaa, salihikeä ja hyvää ruokaa. Mielestäni myös kuviin liitetyt memet täydentävät hyvin kuvien antia.
Theresen Instaram
https://www.instagram.com/tessvestberg/

Kuten ehkä huomaa, kaikki ovat fitness-harrastajia. Vegaaniurheilijoita löytyy kuitenkin muistakin lajeista. On yleisurheilijoita, tanssijoita ja joukkuelajien pelaajia. Nämä ovatkin kuitenkin omat viime aikojen merkittävimmäksi kokemani inspiroijat. Lisäksi oma kiinnostukseni on kuitenkin ollut viime vuodet fitnessissä, joten on luonnollista nostaa juuri kyseisen lajin harrastajia esiin. Ja tässä onkin vain pintaraapaisu heistä, keitä sosiaalisessa mediassa seuraan. Ja suomalaisia vegaaniurheilijoitakin on, runsaasti!

Ja niin, onhan minullakin Intagram:
https://www.instagram.com/iridiuminferno/

lauantai 6. syyskuuta 2014

Leipuri hiivatonsyndrooma

Pari viikkoa taaksepäin pidin pienet kinkerit, jonne halusin mahdollisimman monipuolisesti tarjottavaa, sillä usealla vieraalla sattui olemaan allergioita tai muita ruoka-aineyliherkkyyksiä. Onneksi monet vegaanireseptit on tehty myös allergikoille sopiviksi!
   Suolaisena tarjottavana oli cocktailtikkuja (ei pelkkiä puutikkuja tietenkään lol) sekä ruokaisampaa salaattiaa. Makeaan halusin panostaa, koska sitä tarvitaan juhlissa aina vatsan täydeltä.
Suklaaleipomus sekä avokado-limeraakuus

Toinen oli tuju suklaahippukakku, johon ei tullut lainkaan jauhoja. Taikinan lähtökodat olivat pavut sekä puhtaat kaurahiutaleet.
Toinen kakuista taasen oli raakakakku, joka tunnetusti on kypsentämätön "super terveellinen" herkku. Raakakakkuja on helppo varioida itse, sillä pohja on usein jotain pähkinää ja jotain kuivahedelmää yhdessä ja päällisiksi käyvät marjat, hedelmät tai mössöt. Monet raakakakuista myös pakastetaan ennen tarjoilua, joten niitä on helppo tehdä vaikkapa jo pari päivää ennen partypäivää jos siltä tuntuu.
Kuvan avokado-limeraakakakku oli pehmeä avokadomössötäytteinen ja silti erittäin maukas lätty eikä se pakastusta tarvinnut.
Ja gluteeniherkät vieraatkin saivat syötävää, jea!

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Vegaanin ravintolapäivä vol 2

Ravintolapäivääääääääää!

Kiitos kaikille päivän vegaaniravintoloitsijoille, ilman teitä ravintolapäivät jäisivät hyödyntämättä.
Tässä vähän ruoka-antia:

Päivän aloitus puolenpäivän aikoihin Helsingin karhupuistossa koska Wow Such Vegan Goes Much Meze.
Tarjolla oli:
Ja lautaselle päätyi ystäväiseni kanssa koko setti, jonka jaoimme nätisti suunilleen kahteen osaan:
Mikä plätter, wow! Pisteet erityisesti positiivisesti yllättäneestä punajuurisalaatista sekä erityisen maukkaasta hummuksesta.

Tämän jälkeen suuntasimme Suvilahdenkadulle syömään Vegaaniliiton ja Animalian yhteistyön tuotokseen eli Lettukahvila Paksukaiseen. Siellä oli paljon immeisiä lettuilemassa, ja valitettavasti herkulliset plätyt eteensaatuamme huitasimme ne haaviin ilman kuvia. Hups. Mutta letut olivat tehty kikhernejauhoista ja päällä oli ihania karamellisoituja omenapaloja kera soijavispin. Jatkoon!

Vaikka olimme varsin kylläisiä ja tyytyväisiä päivän ruokailuun, piipahdimme vielä Raw Food Amouriin Suomen Seinen rannalle (eli Hakaniemen rantaan) syömään taivaallisen täyteläisiä Niia'sin terveysraakatryffeleitä. Raakakaakao laittoi ilohormonit hyrräämään, kun loppu ilta menikin sitten hajoillessa erinäisille asioille.
Jaoimme keskenämme chili-suklaa-, vihreätee-, punajuuri- sekä valkosuklaatryffelit.

ps. Ei jäänyt nälkä.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Parasta mättöö

Karmee nälkä ja haluis mättöö? Oli lounasaika taikka yö niin suuntaa Fafa's falafeleille!

Jo hipsterit sen tiesivät, mutta nyt tietää jo monimuukin, että kohtuuhinnalla saa ravitsevaa pikaruokaa. Tosin Fafa'sista ei voi puhua enää kovinkaan pikaruokana, sillä ruuhka-aikoina heidän ravintoloissaan saa odotella omaa annostaan jo tovin. Mutta se on sen arvoista!


Vegaaneille Fafa'silta löytyy pari vaihtoehtoa, muille kasvissyöjille onkin sitten paljon. Eläinten vihaajille löytyy myös kepaplihapitoja.

Lähikuvassa perusfalafel pita ja taustalla perusranet. Fafa'silta saa myös bataattiranskalaisia, jotka on perunatovereitaan parempia (allekirjoittaneen näkökulmasta).

Jos tulit nälkäiseksi niin katso ruokalista netistä ja suuntaa sitten Helsingissä Sörkkään, Iso Roballe tai Kamppiin. Syssymmällä Töölössäkin tullaan nauttimaan falafeleja.
http://www.fafas.fi/

ps. Fafa'silla on myös oma food truck, joten heiltä voi syödä katuruokahäppeningeissä.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

FullyRaw 14 days challenge ja jälkimainingit

Päätin kesäkuun korkkaukseksi ottaa osaa FullyRaw 14 days challengiin, sillä tähän aikaan vuodesta tuoreet vihannekset ovat parhaimmillaan, halvimmillaan sekä kauneimmillaan. Lisäksi olen jos viimeisen neljän vuoden aijan haaveillut aina ajoittain raakaruokaan siirtymisestä, mutta riittävän tietotaidon sekä oman jaksamisen puutteessa olen jättänyt asian sikseen. Tällaiset challengit ovatkin siinä mielessä mahtavia, että niiden aloittamiseen on alhainen kynnys, yleensä joku viisaampi kertoo sinun puolestasi mitä tehdä ja miten. Lisäksi haasteen voi jättää kesken milloin vain ja omaa jatkoa voi miettiä sitten kaiken päätteeksi.
   Raakaruokavalioissakin on suuria eroja. Tämän haasteen vetäjä suosi korkeahiilihydraattista ja vähärasvaista linjaa, joten suurinosa päivän energiasta tuli tuoreista hedelmistä. Lisäksi suosittiin suuria määriä erilaisia vihreitä vihanneksia proteiininlähteinä ja kohtuulliesti pähkinöitä, siemeniä sekä avokadoja rasvanläheteinä.
Hyvin tärkeää oli riittävä varustautuminen, eli jääkaappi täyteen kaikkea hyvää! Ruoka ei saa loppua kesken, eikä aterian jälkeen saa jäädä nälkä. Eli suomeksi sanottuna omaa annoskokoa ei tule rajoittaa, vaan syödään itsensä sopivan kylläiseksi. Suurin osa päivittäisestä energiasta tuli tuoreista kypsistä hedelmistä, ja lounaaksi oli usein suositus nauttia ns. monomeal eli syödä yhtä hedelmälaatua niin että tulee kylläiseksi. Tämä siis tarkoittaa minun tapauksessani esim. kerralla n. 5-6 banaania tai 7-9 nektariinia tai kokonaista vesimelonia. Mahalaukku ei alussa ollut ihan mukana, joten jaoinkin lounaani usein syötäväksi kahdessa erässä. Hedelmien ajaminen smoothieksi helpottaa hommaa, koska silloin vatsa pääsee jatkotyöstämään valmista mössöä. Aamiaiseksi ryystin uein n. 0,5-1 litran smoothien, sillä siten voitti aikaa pureskelussa ja muutenkin vaan se oli aamuisin niin helppo (+ herätti varmaan naapurit).

Illalliseksi oli useimmiten suuuuuuuri salaattiannos. Ja kun sanon suuri, niin uskokaa minua. Salaatin kokoluokka oli sitä, että yleensä sellainen laitetaan tarjolle sukujuhlilla ja rääpiäisiinkin jää vielä syötävää. Siksi ensimmäisenä päivänä jouduin ottamaan parin tunnin aikalisän saadakseni salaatin loppuun. Valmiissa salaattiohjeissa oli maailman herkullisempuia slaatinkastikkeita, joita pystyi kittaamaan salaatinpäälle niin, että sitä riitti jokaiselle puraisulle sekä sai kaapia vielä salaattikulhon pohjalta. Mitä nämä salaatinkastikkeet siis olivat? Usein ne noudattivat kaavaa rasvanlähde+hedelmä+mausteet. Esim. avokadoa, mangoa ja minttua - simppeliä mutta ihanan kermaista!
Tässä raw vegan chilibowl tomaattisella soosilla

Kun otin kuvia kaunniista värikkäistä salaateistani, jätin usein salaatinkastikkeen kaatamatta, sillä rehellisesti sanottuna ne näyttivät ajoittain aika... mielenkiintoisilta. Onneksi tuoksu oli niin hyvä ettei ruokahalu lähtenyt ulkonäön vuoksi.
Ennen soosia.
Soosin jälkeen.
No, mitä jos en sano mitään...

FullyRaw periaatteella oli aika sama kanta kuin muillakin raakaruokasuuntauksilla hedelmien syömiseen jälkkäriksi: ei. Ajatus on, että jos hedelmiä syödään vihannespainoitteisen aterian päätteeksi (joka sisältää hitaasti sulavia aineksia) niin nämä hedelmät alkavat käydä jossain päin suolta, koska eivät pääse suolessa ohittamaan näitä hitaasti sulavia kasviskumppaneitaan. Hedelmät kun sulavat sekä imeytyvät sokeripitoisina aika nopeasti. Siksi siis hedelmiä suositeltiin syötäväksi ainoastaan ennen "sulateltavaa" ruokaa tai sen yhteydessä, ei vasta jälkikäteen. Ja jos illalla teksisi vielä mieli lisää hedelmiä, oli tämä kuulemma merkki siitä ettei niitä oltu syöty riittävästi päivän aikana tai muuten on syöty liian vähän.
   En tiedä onko tälle kaikelle mitään tieteellistä perustaa, mutta ihan mielenkiintoiselta tuo sulatteluväite homma sinällään kuulostaa.

Kaikenkaikkiaan kokemus oli ihan positiivinen, mutta kaikki ei ollut niin "ruusuista" kun oli ehkä kuvitellut aiemmin tästä elämäntyylistä. Tässä kokemani plussat ja miinukset:

PLUSPLUS
+ ei jäänyt nälkä ja energiaa riitti
+ ruoat olivat herkullisia
+ ei tullut sen kalliimmaksi kuin muutoinkaan (huom, nyt kesä)

MIINUSMIINUS
- ilman autoa vaivalloista kantaa niin paljon ruokaa kotiin kerralla eli useita kertoja viikossa kauppaan
- ärtynyt suoli ei kyllä rauhoittunut koska ei huomioi FODMAP-hiilihydraatteja
- tässä suuntauksessa proteiineista voi tulla pulaa jos ei jaksa syödä tarpeeksi vihreitä vihanneksia päivittäin ja lihakset saattavat heikentyä
- jos ei toteuta tarpeeksi suuria annoskokoja eikä syö eri kasviksia riittävän monipuolisesti, voi tulla puutoksia elintärkeistä ravintoaineista

Enpä kuitenkaan taida jatkaa 100% raakailijana, sillä Suomessa se tulee syksyn edetessä äärimmäisen vaivalloiseksi sekä kalliiksi, kenties yksipuoliseksikin jos talous ei anna myöten. Sen sijaan aion pitää ruokavaliossani mukana monipuolisesti erilaisia kauden kasviksia sesongin mukaan vaihdellen - olivat ne sitten kypsiä tai raakoja.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Herkkuvinkki

Vegaanisista herkkublogeista Chocolate Covered Katie on ollut lempparini jo useamman vuoden. Aina kun Katie on postannut uuden reseptin, olen kuolannut näppäimistöni päälle. Ajanpuutteen vuoksi (tai omaa laiskuuttani) en ole leiponut paljoa, mutta taikinakulhoon tarttuessani ovat reseptit lähinnä lähtöisin CCK:lta.

Viimeisin leipomukseni olivat Healthy Chocolate Chip Blondies, joiden resepti on gluteeniton, herkullinen ja makea.
Käyttämäni irtopohjavuoka on sitten tähän leivontaan tarpeeton jos sattuu omistaamaan pienemmän uunipellin.

Suosittelen tutkailemaan neidin reseptiarkistoa. Sopii erityisesti suklaan sekä maapähkinävoin ystäville!

http://chocolatecoveredkatie.com/